Näin vaalien kynnyksellä tulee paljon kiinnitettyä huomiota, kuinka ehdokkaat osaavat käyttää omia henkilökohtaisia taitojaan vakuuttakseen kansan omista taidoistaan hoitaa maan asioita. Tärkein ominaisuus - joka lakiinkin kirjoitettuna meneee jotakuinkin näin - on nuhteeton ja luotettava kansalainen.
Nuhteeton henkilö katsoo puhuessaan toista silmiin. Näin se vain on. Mikäli toiselle puhuessa pälyilee sivuille - toisen taakse, tahi kokonaan kääntää katseensa alaspäin, tulee luoneeksi tilanteen jossa kuuntelija ei kertakaikkiaan usko puhujaa.
Katseen tarkoitus on myös osallistuttaa. Poliitikot ja muut ammatikseen puhuvat eivät syyttä suotta seuraa katseellaan jokaista kuulijaa.
Olen myös kuullut, että pelkästään silmiin tuijottelu voi käydä luonnottoman oloiseksi ja monet seuraavatkin mielummin suun tahi muun kasvon osien liikkeitä. Itse olen pienissä empiirisissä kokeissani peilin edessä todennut että tällä ei sinällään pitäisi olla merkitystä. Katsoja ei tarkaan havaitse normaalilta puhe-etäisyydeltä onko katseesi kohdennettuna tarkasti hänen silmiinsä, nenäänsä vai suuhun. Mikäli katse harhautuu alemmas rinta-aukkoon - joka toki useimmiten voi tarjota anteliastakin katsottavaa - katsoja kyllä havaitsee tämän.
Katse on yllättävän vaikea hallita. Silmäsi saattavat lukittua upeaan blondiin kadulla kävellessäsi, mutta hänen reaktionsa saattaa olla hyvinkin molemmista ääripäistä - olet pelottava/ärsyttävä tuijottelija - tai hurmaava silmäniskijä. Kaikki periaatteessa samalla katseella, mutta katseen pituus - silmien asento ja eleet muokkaavat katseesta vastaanottajalle viestin. Hyvää katsetta kannattaa siis harjoitella!
Jos sitten ihan näistä suomalaisten ominaisuuksista vielä sananen. Useimmat meistä kokevat olevansa ujoja ja ehkä luonnollisen katsekontaktin luominen on vaikeaa, mutta mielestäni suomalaiset osaavat olla kansainvälisessä vertailussa erittäinkin luontevia - varsinkin tuntemattomien kanssa. Asuttuani muutaman vuoden Lontoossa, tulin käymään Helsingissä ja hetken käveltyäni Espalla ajattelin että minussa on jotain vikaa. Tsekkasin ettei takissani ole kirkuvaa likatahraa tai hatussani lokinjätöksiä... niin monet vastaantulijat nimittäin loivat katsekontaktin minuun. Meni hetki tajuta, että suomalainen pääosin katsoo kadulla vastaantulijaa, kun esim Lontoossa voi kävellä Oxford streetin päästä päähän katsomatta ketään silmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti